Adsorptio liuoksesta

Menetelmän periaate:

Homogeenisessa aineessa molekyyliin vaikuttavat viereisten saman aineen molekyylien veto- ja poistovoimat, joiden vaikutukset kumoavat toisensa. Sen sijaan kahden faasin rajapinnassa olevaan molekyyliin vaikuttavat rajapinnan kummallakin puolen eri molekyylien veto- ja poistovoimat, jotka eivät yleensä kumoa toisiaan. Näistä voimista johtuvat muun muassa. pintajännitysilmiö ja vieraiden aineiden molekyylien kiinnittyminen eli adsorptio rajapintaan. Täten esim. kaasut ja liuoksessa olevat liuenneet aineet adsoboituvat kiinteän aineen pintaan. Sellaisilla huokoisilla aineilla, joilla on suuri pinta, on kyky adsorboida huomattavan suuriakin ainemääriä. Aine adsorboituu yleensä vain yhden tai korkeintaan muutaman molekyylin paksuiseksi kerrokseksi. 

Työ ohjeet ja tulokset linkistä Täältä

Työn suoritus:

Punnitsin kuuteen elmermeyeriin 500 mg hiilijauhetta (jokaiseen 0,5g).

Lisäsin byretin avulla erlenmeyereihin puhdasta vettä: 1) 48 ml, 2) 47,5 ml, 3) 47 ml, 4) 46,5 ml, 5) 44 ml, 6) 40 ml.

Valmistin 100 ml noin 0,25 M etikkahappoliuosta yllä olevan kaavan avulla.

Määritin etikkahapon tarkan konsentraation titraamalla 5ml näyte 0,1 M NaOH-liuoksella.  

Etikkahappoa lisäsin erlenmeyereihin määrät: 1) 2 ml, 2) 2,5 ml, 3) 3 ml, 4) 3,5 ml, 5) 6 ml, 6) 10ml.

(download)

Suljin erlenmeyerit korkeilla ja ravistin niitä koneella puolituntia.

Sen jälkeen suodatin liuokset.

Saamista suodoksista titrasin kahdet 20 ml:n suuruiset näytteet 0.02 M NaOH-liuoksella.

Indikaattorina käytin fenoliftaleiinia.

TULOKSET:

Tutkin noudattaako etikkahapon adsorptio Langmuirin adsorptioisotermiä piirtämällä kuvaaja, jossa on esitetty m/x  1/c:n funktiona. Suoran kulmakertoimesta ja leikkauspisteestä laskin vakioiden k1 ja k2 arvot.

 k1 ja k2 arvot: